Cukrarsky festival 07.11.2015: kakkujuhlaa osa 1

Ihanaa ihanaa ihanaa! Lauantai aamuna pääsimme Jihlavassa messuille, aiheena kakut ja sokerityöt. Tässäpä parasta antia.

 Tuomareiden tekemiä töitä. Messuilla oli kilpailuja useissa kategorioissa.

Sokerityö vasemmalla ja kakku oikealla.

Tässä kakussa oli hauska toteutus ja se erottui muista väreillään.

Tiedän muutamankin kenkäfriikin joille tämä kakku olisi täydellinen. 

Välillä piti miettiä että onko tämä kilpailutyö vai tavallinen kukkakoriste. : D kuvaaminen tarkasti oli hieman haastavaa kun porukkaa oli tungokseen asti.

Hieno sienitalo ja ihanat pienet eläinkoristeet.

Centerpiece joka on niin elävän näköinen että menee  mulle ihan täydestä.

3D kategoriassa oli kiva eläinkakku.

Kategoria: hääkakut 

Rivissä monta hyvää kilpailijaa. 

Tätä piti hetken miettiä, ja ehdin pitää kakkua jopa tylsänä. Anu sen keksi: morsiamen hääpuku tulkittuna kakkuun. 

Kakun "häämekko" takaa. 

Paljon pursotusta vakaalla kädellä. 

Kategoria: lasten juhlat 

Kategoria: 3D 

Kategoria: 3D

Näinkin voi joskus käydä, toivottavasti ei minulle :D sinne meni hieno sienitalo. 

Kategoria: sokerityö, kukka

Ei siis aitoja kukkia vaikka siltä näyttävätkin. :D 

Hienot hahmot.

Kenkäkakussa hieno viuhka.

Kategoria:  juhlakakku,  teemana joulu. 

Jos oikein ymmärsimme, niin nämä joulukakulle ovat alle 18 vuotiaiden tekemiä. 

Huippu värivalinnat.

Tutustuminen juutalaiseen hautausmaahan ja viimeinen työpäivä

Anu halusi nähdä hautausmaan ja minä tietysti heti mukana joten torstaina työpäivän päätteeksi suuntasimme juutalaiselle hautausmaalle. Heti kun portin avasimme ja astuimme sisään, tuntui kuin kaikki äänet ja liikenteen melu olisivat hävinneet. Ruoho oli vihreää ja tuuheaa, puut kauniin värisiä ja tunnelma hyvin rauhallinen. Puhuimme toisillemme hiljaisilla äänillä ettemme rikkoisi rauhaa.

Heti hautausmaan alkuun oli vierekkäin monia pieniä hautakiviä. Hetken tutkittuamme niitä totesimme niiden olevan lasten hautapaikkoja. Osa oli menehtynyt jo vauvoina, osa 2-4 vuotiaina. Yhteistä niille oli hautakivien koko. Paljon pienempiä kuin muut. Vuosiluvut sijoittuivat 1880-1930 välille.

Hautausmaan lasten puoli.

Täällä on vielä nurmi hyvinkin vihreää.

Hautakiviä on monen kokoisina. Uudemmat erotti selkeistä muodoistaan. 

Nämä ovat yllättävän massiivisia korkeutensa vuoksi. 

Osa oli jo niin vanhoja ettei niistä erottanut tekstejä.

Moniin oli tehty reunukset kivestä, joita peitti paksu sammal.

Symmetrisesti rivissä. Jokaisella haudalla on oma kaavamerkintänsä, eli näitä ei ole ripoteltu minne mieli tekee. 

Vanhimmat hautakivet löytyivät hautausmaan perältä muurin vierestä.

Kauniita ja vanhoja puita hoidetaan hyvin. 

Tähän vanhaan hautaan on tehty korkeammat reunukset. 

Värit loistossaan. 

Perjantaina oli meidän viimeinen työharjoittelupäivä. Saimme läksiäislahjaksi valokuva-albumit jossa oli kuvia meistä työn touhussa. Lisäksi saimme karkkipussit ja syötävää, sillä ohjaajamme  oli tehnyt molemmille omat piiraat. Ne painoivat todella paljon! Näimme jo aikaisemmin kuvia hänen töistään, näytti siltä että hän teki piiraita tilauksesta, ja esimerkiksi syntymäpäivälahjaksi. Lähes joka päivä jollain työntekijöistä oli syntymäpäivä.

Suuret sydämet. 

Ohjaajamme Jitka. 

Antoisat 8 päivää harjoittelua takana. Aika meni nopeasti, ja jotain jäi mielenkin. Uusia muotoilutapoja, täytteitä, uusia koneita. Isossa leipomossa on se hyvä puoli että paljon tehdään koneella mutta ne jumittavat todella usein. Ja oli kiva huomata että ei kone siltikään voi korvata ihmistä täysin. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Ahkerat työntekijät :D