sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Mietteitä koulusta ja opiskelusta

Tämä viikko on kulkenut aika lailla samaa rataa: aamulla herätys kuuden jälkeen, aamupala ja pyöräily kouluun kahdeksaksi. Yhteen saakka koulussa, sitten lounaalle keskustaan ja kotiin hetkeksi ennen illan ohjelmaa. Torstai iltana virkistäydyimme kylpylässä, Trebic Aqua Parkissa. Koko kylpylän alueet sai 1,5 tunniksi käyttöön reilun kuuden euron hintaan. Ylimenevistä minuuteista veloitettiin erikseen pois lähtiessä, mutta ei siltikään tullut kalliiksi reissu sinne. Ihanat allasosastot, kolme saunaa, älyttömän pitkä liukumäki ja lämmin ulkoallas kaupunkinäkymällä rentouttivat erinomaisesti.

Kouluviikko sujui loppua kohden aina vain paremmin kielen ja tekemisen osalta. Kun muut huomasivat että meidän työskentelymme sujuu ihan hyvin, he pystyvät auttamaan meitä silloin kun oikeasti apua tarvitsemme. Opettaja antaa hyviä neuvoja ettei meidän tarvitse koko ohjetta erikseen kääntää, riittää että saamme raaka-aineet kasaan. Hyvin leppoista tekemistä verrattuna Suomessa olleisiin koulupäiviin. Pääosin tuotteet menevät myyntiin koulupäivän ajaksi aulan tiskille, josta oppilaat voivat niitä ostaa. 

Raaka-aineet ovat pääosin hankittuna pienissä erissä: jauhot ovat kilon pakkauksia ja mausteet pienissä pusseissa. Saman kokoisia saa ruokakaupasta. Rommi ja munalikööri ovat kovassa käytössä. On ollut mukavaa saada uusia oivalluksia ja tehdä pienemmällä mittakaavalla tuotteita ettei mene koko päivää saman taikinan vääntöön. 

Tuli muuten selväksi sekin kuinka täällä aloitetaan koulupäivät: hotelli- ja ravintola-alan opiskelijat
tulevat kuuteen, myös kondiittoriopiskelijat. He tekevät keittiössä töitä tunnin tai kaksi ja siirtyvät sitten leipomoluokkaan. Koulupäivän kesto on 7 h. Keskustan alueella on koulun rakennuksia, joissa opiskelevat bisnes ja turismin puolen opiskelijat. He aloittavat kahdeksalta aamulla.

Koulussa leipomo on todella siisti: saimmekin käytännössä kuulla kuinka opettaja pitää kurissa ja nuhteessa oppilaitaan. Heti jos lattialta löytyi jotain ruokaa tai roskia, tuli tiukkasanainen tsekin
kielinen palaute asiasta. Olin itse asiassa itse hyvin iloinen etten ollut kertaakaan sellaista saarnaa saanut täällä,  ei olisi tuntunut hyvältä :D meitä kohtaan kaikki ovat olleet ihania, ystävällisiä ja auttavaisia. Vaikka eivät mitään ymmärräkään. Heistä on hauskaa kuunnella suomen kieltä, kuulemma puhumme nopeasti.





Tämän ikäisenä oleminen tuo kyllä etuja: kukaan ei käske tiskaamaan ja kun käännät hetkeksi selkäsi omalta työpisteeltä, joku on kerännyt tiskit ja siivonnut pöydän. Jos olin tiskaamassa, opettaja otti kädestäni kulhot ja sanoi että oppilaat tiskaavat. :D












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti